Näitä päiviä...

 Joulun rauha alkaa pikku hiljaa hiipiä kiireiden keskeltä ne vaientaen. Koti on puhdas, joulukuusi koristeltu ja perunalaatikko otettu juuri uunista. Pimeimpään aikaan vuodesta joulu tuo valon, ilon ja inspiraation ja mikä onkaan ihanampaa kuin kokoontua jouluaterialle ja nauttia yhdessäolosta. Tänä vuonna tosin ihan miniporukalla. Tänä vuonna kaikki muukin menee vähän eri kaavalla kuin yleensä. Joulupuuro syötiin jo eilen, joulusaunassa aiomme käydä jo huomenaamuna ja kinkun paistamme tänään. Joulupukkiakaan ei tänä vuonna tule, kun ei ole pieniä lapsia joulunvietossa.  Mutta toivottavasti joulumieltä on silti ja joulun sanoma saisi tavoittaa tänäkin vuonna. 

Kuuntelen norjalaista Sissel- nimistä laulajaa, joka laulaa juuri Ave Mariaa. Ulkona alkaa juuri pimeys voittaa valon. Ennätin tehdä pienen lenkin päivänvalolla. Muuten päiväni on mennyt kaappeja siivotessa ja ruokaa laittaessa.  Laitoin vanhan seimiasetelman kirjahyllyyn. Meillähän on tonttuja ja enkeleitä sopusoinnussa rinnakkain, kuten varmaan monessa kodissa.  Tein viikonloppuna kentuckylainen kakun ja oli kyllä niin hyvää! Puolikas säästyi pakastimeen jouluksi. Leivoin myös joulupullia,  joista osa meni lahjaksi vanhemmalle pariskunnalle. Olivat tyytyväisiä, kun saivat ison pussillisen vielä ihan lämpimiä joulupullia ja minulle tuli hyvä mieli, kun sain ilahduttaa.   Meidän paras joululahja, kylppäri on nyt valmis. Kauan remontti kestikin, mutta lopputulos ilahduttaa.  Viihdyn kotona nykyään niin hyvin, että tulee mieleen, osaanko sitten enää mihinkään rynnätäkään, kun korona on ohi, vai tuleeko minusta ihan kotikissa.  Mutta oma koti on ihan para...

 Tästä joulusta tulee erilainen. Pakko myöntää, että on hiukan surullinen olo, eikä vain omasta puolestani, vaan kaikkien heidän puolestaan, jotka joutuvat viettämään tavallista yksinäisemmän joulun. Joulun ilman joulukirkkoa, ystävien ja sukulaisten tapaamista... Joulu, jolloin eletään puolittain pelossa ja ainakin epävarmuuden keskellä.  Mutta jouluja on ollut erilaisia. Joku on voinut sairastua juuri jouluna, joku on menettänyt juuri läheisensä, puolisonsa, työpaikkansa.  Onneksi joulun perimmäinen sanoma tavoittaa ihmisen juuri siinä kohtaa, missä hän elämässään on. Epävarmuudenkin keskeltä. Hän, joka syntyi seimeen epävarmoihin ja köyhiin puitteisiin, joka eli elämänsä nöyrästi muita palvellen ja henkensä antaen, on valmis tulemaan aivan varmasti tähänkin jouluun. Kuka tietää, vaikka entistä vahvemmalla tavalla.  Joulun lapsi voi tuoda nytkin sydämeemme aidon ilon ja syvän rauhan, joka hälventää kaikki pelot.  Sellaista joulua ja joulun odotusta toivoisin m...

 On ihan pakko itseään piristääkseen jo laittaa joulua ympärilleen. Tontut ja valot ovat vain lisääntyneet. Kylpyhuoneremontti on vienyt isännän ajan niin tarkkaan, että ulos ei olla vieläkään saatu jouluvaloja, mutta eivätköhän nekin sinne tule ennen sunnuntaita.  Meidän paras joululahja tulee olemaan nyt loppusilausta vailla oleva kylpyhuone ja sauna, josta laitan kuvat vasta ihan valmiina.  Tänään tein ystävälle hedelmäkakun. Mieheni lapset tulevat meille viikonloppuna, jolloin on tarkoitus leipoa ainakin pipareita. Itse tehdystä taikinasta.  Ainut, mihin en ole vielä sortunut, on joululaulujen kuuntelu. No...olen kyllä itse fiilistellyt pianon ääressä ja soittanut mm. Paimenen yösoitto- nimistä ihanaa joululaulua.   Toinenkin asia on, mihin en ole sortunut vielä: konvehtien syöminen. Ostin fazerin suklaajoulukalenterin ja yksi konvehti joka toinen päivä saa riittää. No, ainakin vielä olen sitä mieltä... Oikein hyvää joulun odotusta sinulle, joka satut b...