Satumaisen kaunis loppukesän tunnelma

 Olen nauttinut näistä viilenneistä keleistä. Ulkoilu on nyt helppoa mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja kuitenkin kesä on vielä täällä, vaikka lähestyvä syksy jo antaa pienen aavistuksen itsestään. 

Miten ihanaa, että täällä keskustan alueella voi nauttia myös kauniista luonnosta.

Pienen jokiuoman - vai luomako tuo on - varressa kasvoi aivan taianomaisia vanhoja puita, joita oli pakko pysähtyä kuvaamaan. Paljon on uutta nähtävää ja koettavaa tässä uudessa kotikaupungissa, jossa olemme vasta puoli vuotta viettäneet.

Syksyn lähestymisestä kertoo myös se, että aivan kohta alkaa harrastustoiminta pyörimään. Ahneuksissani ilmoittauduin useammallekin kansalaisopiston kurssille. Toivottavasti aika ja into riittää niihin kaikkiin. 

Erityisesti odotan huilutunteja - sitä, että pääsen elvyttämään vanhat huilistintaidot ja saan kenties hengitystekniikan hieman paremmin toimimaan. 

Toinen kurssi, jota odotan, on ns. "kasvuryhmä", jossa opetellaan rentoutumaan ja ottamaan vapaa-aika haltuun luovalla tavalla.

Kotona riittää jatkuvasti tekemistä, mutta onneksi sitä ei tarvitse aikatauluttaa.

Tämä vuodenaika on sekä haikeaa kesästä luopumista että yltäkylläistä syvää kiitollisuutta ja luonnon runsautta.

Nautitaan syksystä ja toivotaan, että se olisi aurinkoinen ja värikäs kaikin puolin.