Mietteitä puurokauhan äärestä

 Tästä joulusta tulee erilainen. Pakko myöntää, että on hiukan surullinen olo, eikä vain omasta puolestani, vaan kaikkien heidän puolestaan, jotka joutuvat viettämään tavallista yksinäisemmän joulun. Joulun ilman joulukirkkoa, ystävien ja sukulaisten tapaamista...

Joulu, jolloin eletään puolittain pelossa ja ainakin epävarmuuden keskellä. 

Mutta jouluja on ollut erilaisia. Joku on voinut sairastua juuri jouluna, joku on menettänyt juuri läheisensä, puolisonsa, työpaikkansa. 

Onneksi joulun perimmäinen sanoma tavoittaa ihmisen juuri siinä kohtaa, missä hän elämässään on. Epävarmuudenkin keskeltä. Hän, joka syntyi seimeen epävarmoihin ja köyhiin puitteisiin, joka eli elämänsä nöyrästi muita palvellen ja henkensä antaen, on valmis tulemaan aivan varmasti tähänkin jouluun. Kuka tietää, vaikka entistä vahvemmalla tavalla. 

Joulun lapsi voi tuoda nytkin sydämeemme aidon ilon ja syvän rauhan, joka hälventää kaikki pelot. 

Sellaista joulua ja joulun odotusta toivoisin meille kaikille. Olkoon siunaus mukana tänäkin vuonna, mitä ikinä se tuokin tullessaan.   


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Leuhkapelti”

Ison akvaarion elämää

Pääsiäinen 2023