Ihmisyys

-


 Aina eivät omat voimat riitä

eivätkä ne ole edes tarkoitettu

riittämään.

Sillä emme me täällä yksin vaella,

vaan rinnakkain.


Yhtenä päivänä toista tukien,

toisena päivänä itse olkapäätä tarviten. 


Sitä on ihmisyys.

E-M.M

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rikasta elämää yli kulttuurirajojen

-
Kuva
    Pitkästä aikaa kirjoitan tätä blogia. Elämässä tapahtuu paljon, kuitenkin on vaikea löytää aikaa istahtaa tällaista julkista päiväkirjaa kirjoittamaan. Näin aamukukkujana tämä on kuitenkin se hetki päivästä, mikä on ihan omaa. Airbnb-majoittujamme nukkuu vielä vierashuoneessa. Mies samoin omassa makkarissamme. Ulkona paukkuu pakkanen. On harvinaisen pitkä pakkasjakso, mutta maisema on kaunis ja auriko paistaa jo keväisen kirkkaasti kaamosta karkoittaen. Olen kerran viikossa parin tunnin ajan vapaaehtoistyössä, joka on ylittänyt palkitsevuudessaan kaikki odotukseni. Opetan suomen kieltä maahanmuuttajille yhdessä monen muun vapaaehtoisen kanssa. Kuinka siinä kokeekaan rikkautta! Samalla tulee se olo, että on tehnyt jotakin oikeaa. Maahanmuuttajia on tullut viime aikoina Suomeen paljon. Välillä tulee kova huoli siitä, kuinka yhteiskuntamme resurssit riittävät. Olisi tärkeää kotouttaa heidät kunnolla. Ehkä tärkeintä on lasten sopeuttaminen kouluun ja yhteiskuntaan heti, jotta ...
Lue lisää

Satumaisen kaunis loppukesän tunnelma

-
Kuva
 Olen nauttinut näistä viilenneistä keleistä. Ulkoilu on nyt helppoa mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja kuitenkin kesä on vielä täällä, vaikka lähestyvä syksy jo antaa pienen aavistuksen itsestään.  Miten ihanaa, että täällä keskustan alueella voi nauttia myös kauniista luonnosta. Pienen jokiuoman - vai luomako tuo on - varressa kasvoi aivan taianomaisia vanhoja puita, joita oli pakko pysähtyä kuvaamaan. Paljon on uutta nähtävää ja koettavaa tässä uudessa kotikaupungissa, jossa olemme vasta puoli vuotta viettäneet. Syksyn lähestymisestä kertoo myös se, että aivan kohta alkaa harrastustoiminta pyörimään. Ahneuksissani ilmoittauduin useammallekin kansalaisopiston kurssille. Toivottavasti aika ja into riittää niihin kaikkiin.  Erityisesti odotan huilutunteja - sitä, että pääsen elvyttämään vanhat huilistintaidot ja saan kenties hengitystekniikan hieman paremmin toimimaan.  Toinen kurssi, jota odotan, on ns. "kasvuryhmä", jossa opetellaan rentoutumaan ja ottamaan vapaa-a...
Lue lisää

Alkukesän huumaa

-
Kuva
 Löhöän terassin sohvalla musiikkia kuunnellen. Voi miten nautin tästä terassista ja puutarhasta uudessa kodissamme. Kun muutimme tänne helmikuussa, kaikki oli lumen peitossa ja saatoimme vain arvailla, mitä täällä kasvaa. Nyt ihania yllätyksiä tulee jatkuvasti. Olen tunnistanut eri sovelluksilla puutarhan kasveja ja onhan täällä melkoinen runsaus niin köynnöstäviä villiviinejä, kärhöjä kuin perennapenkistä nousevia lajeja ja koristepensaita sekä hyötykasveja. Nyt jo voi nauttia raparperisadosta. Minttua kasvaa takapihalla puoli villinä. "Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille - ja mielen vapaus", lauletaan juuri Spotifyn minulle arpomassa listassa.  Kuinka tämä laulu kuvaakaan olotilaani juuri nyt. Mikä parasta, kesä on vasta alkamassa. Mitä kaikkea onkaan lupa haaveilla ja odottaa tältä kesältä!  Oli aika, jolloin en jaksanut haaveilla mistään. Näin kaukaa katsottuna se taisi olla jokseenkin elämätöntä elämää. Vuosia olen onnekseni jo sa...
Lue lisää